Viinit

Valkoviinejä valmistetaan sekä vaaleista että tummista rypäleistä, mutta rypäleet murskataan ja kuoritaan heti, joten kuorista ei ehdi liueta viiniin väriä. Valkoviinit voidaan jakaa kuiviin, puolikuiviin tai puolimakeisiin sekä makeisiin viineihin sen mukaan, kuinka paljon sokeria viini sisältää.

Alkoholi antaa viinille täyteläisyyttä ja ryhtiä. Uuden maailman valkoviinit kuten Australian ovat yleensä täyteläisempiä, voimakkaampia ja hedelmäisempiä kuin eurooppalaiset viinit. Neutraalista Chardonnay-rypäleestä tehdään erityylisiä viinejä, tammitynnyreissä kypsytettyjä hedelmäisiä ja kermamaisia viinejä sekä kevyitä ja täysin tammettomia viinejä, Sauvignon Blanc -viinit ovat kypsän hedelmäisiä, melko kevyitä ja hapokkaita, kun taas Riesling viinit aromikkaita ja hapokkaita. Hardys-valkoviinit ovat aromikkaita ja elegantteja, kuivia valkoviinejä.

Punaviinit valmistetaan tummista rypäleistä ja yleensä punaviinirypäleissä on paksu kuori. Punaviinin valmistuksessa rypäleitä ei puristeta ennen käymistä, vaan kuoret ovat mukana käymisprosessissa antamassa väriä ja tanniinia. Puristus tapahtuu vasta käymisen jälkeen.

Punaviinit ryhmitellään kevyisiin, keskitäyteläisiin ja täyteläisiin viineihin. Punaviineille tyypillinen maku syntyy tanniineista, joita liukenee viiniin rypäleiden kuorista ja siemenistä. Mitä enemmän viinissä on tanniineja, sitä kovempi maku siinä on. Maailman suosituin rypäle Cabernet Sauvignon ja myös Australiaan levinnyt Syrah-rypäle ovat esimerkkejä rypäleistä, joista tuotetaan voimakkaan täyteläisiä, tanniinisia viinejä. Merlot- ja Sangiovese-viineissä taas on pehmeät tanniinit. Arvostettu Pinot Noir taas on marjaisa, aromikas ja hapokas rypäle.